Uusia ja vanhoja harrastuksia
Nyt kun muuten pää hajoaa tässä parisuhde myllerryksessä ja itsetunto on matalalla, etsin haasteita itselleni liikkumisen kautta. Tanssijatkuu, onneksi. Ja ilmoittauduin nyt mukaan aikuisten sirkus/akrobatia tunneille. Se on haastavaa, mutta mukavaa. Toki voikkataustastani jotakin apua varmasti on myös. Mikään ei ole täysin vierasta ja uutta. Enempää en nyt pysty ja jaksa kerralla harrastella, mutta näillä pääsen jo vähän taas alkuun kehoni hallinnassa ja sitä kautta mielenikin selkiyttämisessä.
Ystävyyskin on koetuksella tässä kriisissä. Yhteistä aikaa ei oikein löydy ja kun itse kaipaisi tukea ja kuulijaa saase herkästi minut vetäytymään. Minun tilanteeni tökkii ystävääni ja pelkään että vieraannumme toisistamme. En usko tämän olevan kuin väliaikaista,mutta satuttaa silti tässä tilanteessa entisestään. On vaikeaa löytää itsestä riittävästi aikuisuutta kun oma elämä on kaaoksessa. Minun pitäisi kirjoittaa enemmän. Se selkiyttää. Se on keinoni olla näkyvämmin minä, yleensä. Nyt sekään ei toimi ihan ideaalisti, mutta varmasti kaikki tasaantuu ajan kanssa. Aamusta töihin tullessa taas itkut. Nyt jo helpompi olla,onneksi rakastan työtäni, siinä tunnen itseni taitavaksi ja tärkeäksi ja arvokkaaksi.
