Pikkuisen hätä

hurt

 

Jotenkin taas tosi levoton ja hätäinen olo. Pikkuinen minussa tuntee jääneensä yksin. Sille ei anneta tilaa. Se jätetään taas yksin ja sivuutetaa. Eilen siis välttely voimakkaana pinnalla ja itseinho kasvaa taas voimakkaaksi. Sivuttiin ihan hitusen pienen tunteita, mutta heti vaihdoin aihetta ja nyt pikkuinen huutaa sisälläni, enkä saa sitä rauhoittumaan. Osa minussa ärsyyntyy tuosta pienestä puolesta ja haluaa vaientaa sen haukkumalla ja syyllistämällä sitä. Luettiin myös luonnekuvauksia ja sieltä heti joku minussa bongasi juuri ne piirteet joita voin itsessäni inhota. Joilla voin itseäni piiskata ja syyllistää. Vaikeaa löytää vahvaa aikuista tähän kaaokseni rinnalle. En osaa hoivata tätä sekavaa itseäni. En osaa huomioida näitä täysin ristiriitaisia tarpeitani. Enkä osaa rauhoittaa itseäni. Ikävä terapiaan, vaikka kovasti kiukuttelinkin, etten tarvitse sitä.

Miten voikaan aikuinen ihminen olla näin naurettavan rikki ja lapsellisen riippuvainen jostakin terapeutista? Joo tiedän kyllä, että tämä on ns. Korjaava vuorovaikutussuhde. Sen tarkoitus onkin nostaa tietoisuuteen ne tarpeet ja tunteet, joille olisi pitänyt olla tuki, lohduttaja ja kuulija jo silloin pienenä, mutta tämä on ihan tyhmää! En minä halua tarvita mitään! En halua kaivata mitään! En siedä tuollaista järkevää, vakaata tukevaa aikuista ”isähahmoa”. Ja silti tykkään siitä ihan kamalasti. Haluan sabotoida tämän kaiken. Haluan, että sekin osoittautuu paskiaiseksi.

 Haluan suututtaa sen, ärsyttää sitä, testata sitä, joku naurettava teinimäinen puoli minussa haluaa käyttäytyä raivostuttavan typerästi vain siksi, että se hylkäisi. Ja nuo tunteet/ajatukset pelottavat pikkuista minussa. Se ei halua luopua tuestamme. Se haluaa, että meitä ei hylätä ja siksi sen mielestä pitää olla kiltisti. Voi apua, mikä olotila. Tällaisen kaaoksen keskellä siis olen ja elän normiarkea toivoen, että edes hetken tuntisin itseni normaaliksi. Miten normaalit ihmiset tuntevat ja ajattelevat? Minulla ei ole harmainta aavistustakaan, mutta eivät ainakaan näin. Vittu!

Kommentoi



Kommentit

  1. 16.09 11.03.2015

    Welcome to WordPress. This is your first post. [[” ] Edit or delete it, then start blogging!

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi