ihmissuhteista
Sana suhde jo herättää heti negatiivisia mielleyhtymiä, en halua ajatella tai muodostaa minkäänlaisia suhteita toisiin ihmisiin ja silti ne ovat välttämättömyys kaikenlaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vaikein on parisuhde. Se tuo käsiteltäväksi liian monia vaikeita kokemuksia, silti sitä pyrin sietämään ja opettelemaan luottamista kumppaniini. Parisuhteessa pitäisi uskaltaa olla yhtälailla vahva ja heikko, jotta tasapaino säilyisi. Siinä pitää kuunnella itseään ja toista. Huomioida niin omat kuin toisenkin tarpeet ja tasapainotella niiden keskellä omien ahdistusten nostaessa päätään. Ainoa syy, miksi olen kestänyt parisuhteessa oloa löytyy pitkästä historiastamme. Mieheni on ollut pitkään myös läheisin ystäväni, ennen seurustelusuhdettamme. Jos hän ei tietäisi traumataustaani, emme luultavasti olisi yhdessä. Olisin juossut karkuun jo kauan sitten.
Ystävyys suhteet ovat helpompia, niissä saan pitää tarvitsemaani etäisyyttä ja pystyn paremmin pitämään itseni vahvana. Ystävyys suhteissakin minun on vaikea olla tarvitseva. Minun on vaikea jakaa omia vaikeita tunteitani. Olen tukija toisille, mutta en anna muiden todella päästä lähelleni. Parhaisiinkin ystäviini pyrin pitämään tietoisesti pientä etäisyyttä. Siksi kai koenkin itseni edelleen usein yksinäiseksi, vaikka olisin ystävieni seurassa. Minä pidän yllä kuorta, jolla peitän omaa ihmisen ikävääni.
Suhde lapsiini on minulle helppoa, se on tuttua. Saan olla vahva hoivaaja. Saan tuntea olevani tärkeä ja olen lohduttaja, tuki ja turva. Heiltä en kaipaa itselleni mitään. Heidän seurassaan koen kuitenkin surua omaa lapsuuttani kohtaan. Tuon surun pyrin pitämään piilossa ja nauttimaan heidän rinnallaan lapsuuden turvallisista ilon hetkistä. Uppoudun täysillä leikkien maailmaan, tuntien onnellisuutta tästä mahdollisuudesta saada näin elää uudestaan parempaa lapsuutta.
Vaikeaa on myös terapiasuhde. Siinä minun pitäisi uskaltaa olla se heikko. Minun pitäisi oppia luottamaan täysin vieraaseen ihmiseen, joka ei juurikaan anna itsestään mitään. Minä en saakaan olla se tukija. Se vahva hoivaava. Minun pitäisi jakaa elämäni vaikeita asioita ja luottaa siihen, että tuo ihminen on tukenani. En pelkää, ettei hän kestäisi kuulla. Pelkään hänen tuomitsevan minut pahuudestani. Pelkään hänen näkevän minut likaisena hirvittävänä olentona. En haluaisi antaa hänen nähdä minua heikkona, pienenä, mutta tiedän, että hän voi minua auttaa. Hän voi opettaa minulle tervettä luottamusta. Hän voi olla tukeni, jos annan hänelle mahdollisuuden. Haluan juosta karkuun! Piiloutua vahvuuteen!
