Tavoite
Olenko onnistunut? En tiedä vielä. Tavoitteeni on päästä elämässä eteenpäin minimoiden omien traumojen siirtoa eteenpäin sukupolvien ketjussa. Teen töitä sen eteen joka päivä. Koitan löytää vahvuuden ja yritän oppia hallitsemaan omia reaktioitani. Opettelen hyväksymään itseäni tällaisena, jotta lapseni voivat saada tarvitsemaansa tukea ja hyväksyvää mallia elämäänsä. Jotta heistä kasvaisi itsensä ja tunteensa hyväksyviä tasapainoisia aikuisia.
Tänään mielenkiintoinen kuvaus sessio. Syksyllä olen mukana kirjassa, jossa useampia selviytymistarinoita. En tiedä, olenko selviytyjä, mutta mukana tuossa olen. Omana rikkinäisenä, keskeneräisenä itsenäni.
Yleensä inhoan kuvaamista, nyt oli yllättävän helppoa rentoutua. Kuvaaja oli rento ja kiltin oloinen. Ei yhtään päälle käyvä. Oli helppoa luottaa. En tiedä vielä, miten ne onnistuivat, mutta hyvä fiilis jäi vesisateesta huolimatta. Olen ylittänyt itseäni useampaan otteeseen. Lomani on ollut sekä lepoa, että mukavia kokemuksia.
Nuorena tein mallintöitä ja näytöksistä tykkäsin. Kuvausta inhosin. En ollut kuin yhdellä katalogi kuvauskeikalla enkä tullut yhtään juttuun sen kuvaajan kanssa. Siitä jäänyt vähän paha maku. Nyt pystyin nauttimaankin, toivomaan, että kuvista tulisi nättejä ja voimauttavia. Että voisin katsoa itseäni ilman inhoa.
Lopuksi halusin molemmilta halin. Se oli minulle tärkeää. Kun joku tietää likaisuuteni, on minulle tärkeää, että minua ei hyljeksitä tai ällötä. Vaan minuun voi koskea normaalisti. neutraalisti.
