Taistelutahtoa
Mä en aio hävitä. Mussa on herännyt taas vahva taistelutahto. Kirjoitin pitkän selvityksen Kelaan ja varasin ajan hoitavalle lääkärilleni lisälausuntoa varten. Jos päätös pysyy sen jälkeenkin samana niin sitten pysyy. Mutta nyt en aio heti luovuttaa. Mä oon aina ollut kiltisti ja hiljaa. Olen kärsinyt koko vitun elämäni hiljaa. En ole koskaan pyytänyt apuam en ole puhunut ja valittanut. En ole tuntenut olevani avun arvoinen. Nyt alan ekaa kertaa elämässäni uskoa siihen, että minäkin olen arvokas ja tärkeä myös tuntevana ihmisenä. Minun ei tarvitse aina jaksaa hymyillä ja olla itsekseni pärjäävä ja vahva. Vittu mikään kela virkailija ei saa vähätellä mun kokemaa paskaa. Vittu mun elämä ei ole lähelläkään normaalia vaikka sinnittelenkin töissä. Vittu kuka normaali aikuinen vajoaa hysteeriseksi pikkulapseksi kun oma mies koskee ja haluaa rakastella. Vittu miten nöyryyttävää ja hävettävää. Saatana mä tahdon ihan oikeesti olla normaali vaikka tunnen itseni rikkinäiseksi ositetuksi friikiksi. Olen väsynyt, turhautunut ja vihainen! ja tämä tunteiden nimeäminen on minulta valtava edistysaskel. Jee. Vittu!
