selkeämpää
Nyt ainakin hetkellisesti jälleen selvempi olo. Olen laittanut mind mappini syrjään enkä ole edes vilkaissut sen pohjalta piirtämääni elämänpuutanikaan. Nuo molemmat kuvaavat minulle kokonaisuutta, jota nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa alan todenteolla hamottaa. Se on tuskallista ja silti jollain kummallisella tavalla kiehtovaakin. Kunhan saan laitettua sen tarpeen vaatiessa ( tunnevyöryn alkaessa) syrjään. En vielä tiedä yhtään, miten tämän kerrostalomaisen elämänkarttani kanssa pitäisi toimia, mutta sen ymmärrän, etten voi käsitellä näitä moskia kuin pieninä palasina kerrallaan. Niin siis olen toiminut tähänkin saakka, mutta silloin ahdistavaa on ollut se, että aina tuntuu, että jotain puuttuu. Joku näkökulma jää vaille huomiota. Nyt hahmotan tuota kokonaisuutta aavistus paremmi , joten ehkä nyt voin helpommin valita, minkä osion otan kulloinkin käsittelyyn. Mihin lokeroon uppoan ja minkä ajan tunteet nousevat pintaan. Toivo on hereillä ja olo on tasainen. Hyvä!
