En halua
Juuri nyt on olo, etten halua mitään. En halua haluta mitään. En halua, että toinen haluaa mitään. En halua yrittää puhua. En halua yrittää ymmärtää. En halua myöntää, etten olekaan selvinnyt ilman jälkiä. En halua kuulla mitään. En halua käsitellä omia ahdistuksiani. En halua tehdä tai tuntea yhtään mitään. Ei mikään helpota oloani. Ei mikään auta. Järkyttävä häpeä ja itseinho nousee heti kun edes yritän avata suutani. En minä osaa puhua. En voi puhua. Enkä tiedä miksi. Minä kyllä yritän- Ihan oikeasti. Minä turhaudun. Vaivun epätoivoon. Olen tyhmä. Olen hölmö. Minun pitäisi vain unohtaa ja elää tyytyväisenä nykyelämääni. Miksi olen näin pirun tyhmä, etten saa tätä paskaa pois päästäni ja kehostani? Voiko näistä oikeasti ikinä toipua? Olenko lopullisesti pilalla? En halua tuntea ja uskoa noin, mutta juuri nyt on vaikeaa ajatella muutenkaan. Ärsyttää!
