ulkoilu virkistää
Tänään vietetty perheen kesken päivää ulkona. Ajoittaiset raekuurotkaan eivät ole mieltä masentaneet. Kiipeily ja itsensä haastaminen erilaisten esteiden kohdalla saa aistit terävämmiksi. Ajtukset selkenevät liikunnan tuoman rasituksen ja ongelmanratkaisun kautta. Mitä vaikeampi fyysinen ponnistus vaaditaan, sitä rentoutuneempi olo on sen jälkeen. Liikkumisessa tosin pätee liiankin hyvin lausahdus no pain, no gain!
Omat sormet verillä. Miehellä kylki mustana. Lapset sentään onnistuivat meitä kömpelöitä aikuisia paremmin ja säästyivät haavereilta. Upeaa seurata, miten ketterästi lapsilta käy kiipeilyt ja temppuilut. Heillä on luontaisesti enemmän kimmoisuutta ja voimaa suhteessa kehon painoon. Mihin tuo katoaa iän myötä? Tai no ei varmaan mihinkään, jos jaksaa ja viitsii jatkuvasti pitää huolta kunnostaan. Arjen kiireissä omasta kunnosta huolehtiminen vaan jää usein taka-alalle. Ei aikaa halua ottaa itselleen, kun haluaa viettää aikaa yhdessä perheen parissa. Noh tuokin on vaan laiskan tekosyy, kuten tänään tuli osoitettua. Liikunnan riemua voi ja kannattaa nimenomaan kokea yhdessä koko perheen voimin. Eikä siihen tarvita kalliita maksullisia harrastuksia. Touhuta voi lähiympäristössä. Pihapiiri on täynnä mahdollisuuksia, kun vain oikeasti avaa silmänsä ja katselee ympärilleen!
