Vaikuttamista
Ihanaa taas vaihteeksi keskittyä muihin. Joku minussa nauttii kaikista projekteista ja nyt taas saan intoa töihin liittyen. Vuosi sitten aloitin alueemme moniammatillisen erityislasten asioita ajavan yhdistyksen puheenjohtajana ja tänään taas kokoonnuttiin suunnittelemaan tulevaa vuotta.
Tänä vuonna pääsen muutenkin aitiopaikalle seuraamaan, mitkä kaikki paikat kaupungissani ovat esteellisiä, sillä ensi viikonloppuna luonani aloittaa uusi perhehoidettava, joka kerran kuussa viettää viikonlopun perheeni parissa. Heti jo tajusin, että parkoursalille on vain portaat, joten pyörätuoli pitää jättää ylös ja minun kantaa tai hänen laskeutua pepullaan alas saliin. No ei se ole ongelma. Selviämme varmasti jollakin keinolla.
Olen intsinä. Saan puuhaa ja muuta ajateltavaa. Saan keskittyä muiden tukemiseen ja auttamiseen. Kai tämäkin voisi olla pakoilua, jos en olisi yhtään läsnä itselleni. Mutta juuri nyt tuntuu, että omaa aikaakin on riittävästi. Eron myötä minun ei tarvitse arjessa miellyttää ketään vaan saan oman näköistä elämää, joten energiaa jää taas kaikkeen muuhunkin enemmän.
Elämä on jännittävää. Kivaa ja haastavaa! Kaikki mahdollisuudet ovat auki ja unelmille on tilaa.
