What is better?

 

En tiedä, mitä ansaitsen. En tiedä, mikä on parempaa. Mutta haluan tuntea itseni arvokkaaksi, rakastetuksi, tärkeäksi. Haluan olla jotakin, mitä en ole kai koskaan oikeasti ollut. Mistä tietää, mikä on oikeaa, todellista välittämistä? Mistä tietää, kuka olisi se oikea? Onko sellaista olemassakaan? Onko kaikki vain leikkimässä, hetken huumaa etsimässä? En usko, mutta onko minullekin jossakin sellainen ihminen, josta tykkään ja joka oikeasti pitää minusta juuri tällaisena.

Olen nyt tapaillut ihmisiä. Ja vihaan sitä. Vihaan kahvittelua ja jonnin joutavaa jutustelua. Vihaan iloista hiljaista minua. Vihaan miellyttäjää. Ei musta ole ihmisten tapailuun. Ei tutustumisiin. Ei uusiin alkuihin. Panikoin kosketuksia. Panikoin läheisyyttä ja välittämistä. Menen jumiin, kun toinen tuntuukin mukavalta. Pelästyn ja juoksen karkuun. Vihaan kehuja. En ole kaunis, en fiksu en kiva, en oikeasti. Olen paska. Ruma, läpimätä. Miksei se näy ulospäin? Miksi minulle ollaan kivoja, en ymmärrä sitä. En ansaitse sitä. Sitten takerrun. Juutun ja jumitun. Haluan lisää, liikaa ja en halua mitään yhtäaikaa.

Ei musta ole sinkkuelämään.

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi