Läpinäkyvyyttä

Kaipaan rehellisyyttä. Aitoja keslusteluita, välittämistä, haleja, pikkuisia hupaisia kosketuksia. Iloa ja rentoutta. kykyä vain olla. En jaksa toisen väsyneisyyttä, hiljaisuutta, vihamielisyyttä. En jaksa omaa epäluuloani, kyttäystäni. Olen ahdistunut aina kun mieheni on puhelimella, aina kun hän lähtee ovesta ulos. Haluan tämän loppumaan, oman pääni sisäisen rumpan. Yritän keskittyä muuhun elämässäni,mutta se on vaikeaa.

Nyt on muutakin huolta. Poskestani ja nännistäni leikattiin ihomuutokset/ koepalat, joista odottelen nyt kuukauden verran tuloksia. Jos kaikki hyvin, huokaus, jos ei niin lisää leikkauksia edessä. Maksani kasvainta seurataan samoin munuaisarvoja, kun toinen niistä arpeutunut eikä toimi kunnolla. En ole vielä edes 40 v ja kroppani krakaa oikein urakalla monelta osin yhtä aikaa. Tämän kaiken kanssa nyt itseäni rauhoittelen.

Parisuhde kriisi vie voimia. Tissiä särkee ja se vuotaa. Vituttaa. Väsyttää. Huomisen olen kyllä saikulla jos tämä ei helpota, tänään sinnittelin,vaikka välillä aaltoillen kipu veti ihan kippuraan. Äsken sidoksia vaihtaessa melkein pökräsin, enkä yleensä edes ole mikään herkkä veren ja kivun suhteen. Nyt vaan meinaa mennä yli. Palelen ja se sattuu myös tohon nännin haavaan, kun ne reagoi kylmään. Ja kun sattuu palelen lisää. Tärisen horkassa peiton alla ja itken yrittäen estää kyyneleitä valumasta tohon posken haavaan. On tääkin elämää.

Kauhulla odotan miestäni kotiin,kun pelkään oman mustasukkaisuuteni puuskaa,joka saa hänessä esiin vihan ja musta taas pillittäjän tai raivon. Jotain hyvääkin tässä on ollut. Seksi on ollut helvetin helppoa. Kun en tunne välittämistä, mun on helppoa olla irti ja huorapuoli hoitelee hommat. Toi mussa on välinpitämätön ja silti tosi ”ihanan” taitava ja estoton. Seksi on silloin kivaa ja sillä ei haeta mitään välittämistä vaan on ihan irrallista. Tuota kautta joku tarve näyttää,että tätä jäät paitsi. Joku tarve hallita ja tuntea valtaa toista kohtaan. Ei terve tai hyvä oikean aikuisen parisuhteen läheisyyden muoto. Ja se on jotenkin surullistakin. Että edelleen humpsahdan tuohonkin. Tuo ei ole miellyttäjä,vaan hallitsija.

 

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi